Kun aloin palata tähän maailmaan, aloin jäsennellä ajatuksia, mitä pitää tehdä. Ensitöikseni kaivoin tietoa oikeusavusta, ja minulla onkin onneksi meidän suuntaa-antavien laskujen mukaan oikeus maksuttomaan oikeusapuun. Lähetin sähköpostia oikeusaputoimistoon ja pyysin neuvoja miten edetä. Vastauksenkin jo sain, 4 minuuttia ennen kuin oikeusaputoimisto sulkeutui, neuvottiin soittamaan suoraan ajanvaraukseen. Vastauksessa oli tosin puute, ei ollut ajanvarauksen puhelinnumeroa, ja kun olin saanut sen etsittyä esille, kello olikin jo liian paljon että olisin ehtinyt soittaa. Jäi maanantaiaamuun siis.

Rupesin keräämään kansioon asiaan liittyviä papereita, kirjoitan ylös lähes jokaisen pienenkin asian minkä asian etenemiseksi teen, lähettämäni ja saamani sähköpostit, jokaisen puhelun. Haluan pitää kaikki helposti saatavilla, niin ettei asiaan liittyviä papereita tarvitse sitten etsiä ja penkoa huushollia ylösalaisin.Kaikki kulut mitä tulee koitumaan, niistä säilytän kuitit.Yritin etsiä myös isältäni (osin asianajajan välityksellä/kirjoittamana) tulleita kirjeitä. Löysin vain yhden, aiemmat taisivat tulla ennen muuttoa, joten ne saattavat olla jossain varastossa. Muistaisin kuitenkin ne säästäneeni. Ajattelin, jos niitä tarvitaan jossain vaiheessa, jos asia tulee esille.

Se kirje minkä löysin oli reilun vuoden takaa. Marraskuulta 2004. Asianajajan kirjoittama. Tylyä ja äitiäni syyttelevää tekstiä, mitä en puoltakaan usko. Kyseistä kirjettä en näyttänyt koskaan äidilleni, olisiko nyt aika? Kirje myös antaa ymmärtää, että hän halusi tavata minua aikoinaan, mutta en ole koskaan saanut sitä kuvaa. Koskaan hän ei ottanut suoraan minuun tai äitiini yhteyttä, aina välikäsien kautta.

Entäs hautaus? Miten sen kanssa menetellään? Se ei taida olla oikeusaputoimiston asia auttaa siinä. Mutta minun se ilmeisesti tulee jotenkin järjestää. Vähän sellaisen käsityksen sain tätini kanssa käymästä puhelinkeskustelusta. Ja jos järjestän hautauksen, pitääkö minun itseni mennä. Kuuluiko isäni kirkkoon, vai oliko väestörekisterissä vain. Onko jäljellä olevalla muulla suvulla jotain vaatimuksia/toivomuksia tilaisuutta ajatellen. Pitääkö järjestää muistotilaisuus, onko jotain sukuhautaa. Vai kelpaako tuhkaus ja muistolehto? Yksinkertaista, nopeaa ja "steriiliä". Olen yksi suuri kysymysmerkki.